hassua..

tänne ei tuu tekstiä vaikka kuinka kävisin jokusen kerran viikkoon kattomassa, kenessä se vika on... Miussa?? En tunnusta, en myönnä enkä kyllä kielläkkään :)

Noh, on touhuttu ja oltu touhuumatta.. Reeniä ollaan taas ruettu ottaan, pikku hiljaa. Kesä oli ja meni ilman minkäänlaista reeniä, Mape lomaili ja juoksi ja mamma oli töissä.
Nyt mamma on vaan ja turpoo kotona koirineen ja lapsukaisen kanssa joten aikaa on jälleen ja koirallakin tuntuu olevan virtaa ja mielenkiintoa. JES!!!

Käytiin tossa jokunen viikko sitten Sussun kanssa Kotilolla (onko se nyt vammaiskoti tai joku semmonen) heidän ulkoilupäivänä viihdyttämässä heitä ja näyttämässä mitä kaikkea pientä koirien kanssa voi touhuta. Sussu näytti Juicen kanssa agilityä parilla esteellä ja myö tehtiin Mapen kans tokoa. Kovasti tuntuivat tykkäävän.

Myös haku metässä käytiin, noin viisi näkölähtöä ja hienot haukut päälle..Meni kun vanha tekijä.. En voinut kun olla ylpeä koirasta. :)

Meillä tässä oli pieni episodi Mapen masun kanssa, meinasin jo ottaa lopputilin kaikesta..Huoli oli suuri!!
Kuun ensimmäisenä päivänähän meidän Karvaton Neitimme täytti 1v <3
Aamu alkoi ilman tuuletusta hyvissä ajoin puoli 6, Samu pappa oksenti ja Martha seisoi ulko-ovella.. Villen siivotessa oksennuksia mie laskin koirat ulos ja koitin saada lapsen takasi unille. Ville lähti sitten lenkille aamutuimaan ennen töihin lähtöä.. Ensimmäinen mitä Ville sanoi kun toi koirat sisään oli että Mape kakkasi verta, kolme kertaa tarjosin että ai vettä..joka kerta kuului, eikun verta. Soitin heti 8 jälkeen ell ja sain ohjeet paastosta ja riisi yms ruoasta.. Koira oli normi koko viikon ja oletin sen jo olevan kunnossa paastolla ja 1,5pvä riisi piimä ja pikku papu määrä ruokinnalla ja jätin asian siihen...
Todellisuus iski sunnuntaina, Mape the mettäkakkaaja tuli pöpeliköstä pylly likaisena.. sain sen tekemään kakan sit niin et näin että mitä sieltä tulee ja järkytys oli..tummaa jossa oli verta, EIKÄ..onko se kakannu koko viikon verivelliä ja minen oo tajunnu. Siitä alkoi eka paasto ja 1,5pvä Canikuuri. Maanantaina soitin ell mikkeliin ja varkauteen, molemmissa sanoivat olevansa kiireisiä ja ei ole aikaa rueta tutkimaan mistä voi johtua ja aina sama tarina; ripuli voi ärsyttää suolta ja tehdä haavoja joista veri tulee kakkaan, seuraile. Varkaudesta myös soittivat apteekkiin ab-kuurin suolitulehdukseen, jos ei helpota pariin päivään soittele uudelleen ni he koittavat mahduttaa meidän johonkin väliin. Marthan ruokavalio oli siis ma illasta -> riisiä, raejuusto ja cefiluspiimää 3x päivään ja ab aamuin illoin.. Kakkaa minen loppui kokonaan kun kuuri alkoi ja ilmeisesti suoli oli jo tyhjä.. Pari kertaa se teki ja toivoa paranemisesta en nähnyt, kyllä oli sen näköstä joka kerta.. soittelin vaihteeks ell ja rupesi hermo menemään kun kaikki vaan sanoi, seuraile..Eihän se nyt jumankauta ole normaalia jos on verta ulosteessa MUTTA ei toinna kuulemma huolestua kun koira on virkeä, syö ja ei oksenna.. Silloin kun uutisoitiin kaikkien lehtien sivuilla Itä-suomessa koiria kuollut veri-ripuliin..
Ab-kuuri kuitenkin teki tehtävänsä ja lauantaina Mape teki kakan joka oli vaaleaa mutta kiinteää.. ei erittäin limaista, sinapin,ruskean ja punertavan väristä, vaan normi "papana"-kakka, voi jumbe että olin helpottunut.. Mape paranee sittenkin!!
Nyt on taas kiva käydä lenkillä, kun ei tartte komentaa koiraa väkisin tekemään tien viereen vaan voin antaa sen mennä mettään tarpeilleen joskin jos tekee niin että voin nähdä mitä tuli ni pitää sitä vähän kurkkia..

Se mikä tämän laukaisi on arvoitus, ainut minkä keksin on vaalea puristeluu jonka Mape söi sillon maanantaina.. Muuta "erilaista" se ei ollut saanut ja Samun oksennuksen syy oli että kyseiset luut ei sulanut sen masussa ja oksenteli sitten niitä..

No se siitä, toivottavasti se oli meillä ensimmäinen ja viimeinen suolituhelus ISO kiitos Sussulle joka oli tukemassa koko prosessin ajan ja tökkimässä ja tulkitsemassa mitä kakka sisältää ja Taijalle joka oli luurin päässä aina kun halusin paasata ja valittaa..